Lähisuhdeväkivalta on meidän kaikkien asia. Otetaan väkivalta puheeksi myös työpaikalla.
Väkivalta on Suomessa yleistä – 48 % naisista ja 39 % miehistä on kokenut lähisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana. Väkivaltaa pyritään piilottelemaan, mutta työpaikalla usein huomataan, että jotain on vialla. Siksi on tärkeää, että työyhteisössä on valmiudet kohdata väkivaltaa kokenut sensitiivisesti ja ohjata hänet avun piiriin.
Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijä ja kohde ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Se voi kohdistua nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Lähisuhdeväkivalta voi pitää sisällään esimerkiksi fyysisen, henkisen, seksuaalisen, digitaalisen ja taloudellisen väkivallan tekoja sekä laiminlyöntejä ja vainoamista.
— THL
Palvelut yrityksille
Tarjoan erilaisille organisaatiolle räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia lähisuhdeväkivallasta, maalittamisesta ja myös muista väkivallan ja häirinnän muodoista. Ota yhteyttä, niin pohditaan yhdessä millainen ratkaisu sopisi teidän tarpeisiinne!
Miten väkivalta vaikuttaa ihmisen työkykyyn?
Lähisuhdeväkivalta satuttaa ihmistä laaja-alaisesti. Mitä pidempään väkivalta jatkuu, sitä vakavampia seuraukset ovat. Mielenterveysongelmat, kuten ahdistus, masennus, itsetuhoisuus ja post-traumaattinen stressi, ovat yleisiä lähisuhdeväkivallan seurauksia. Väkivaltakokemukset voivat altistaa myös päihdeongelmille.
Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa monenlaisia fyysisiä terveysongelmia kuten vammoja, kiputiloja, nukkumisvaikeuksia, psykosomaattisia oireita ja gynekologisia ongelmia. Lähisuhdeväkivalta altistaa myös pitkäaikaissairaruksille kuten astmalle, nivelreumalle ja sydän- ja verisuonisairauksille.
Moninaisten seurausten ajatellaan johtuvan kroonisesta stressistä, jonka jatkuvassa pelon ilmapiirissä eläminen ja traumaattiset kokemukset aiheuttavat. Väkivallan seuraukset eivät liity vain fyysiseen väkivaltaan, vaan tutkimuksissa on osoitettu henkisen väkivallan olevan vähintään yhtä haitallista. Noin puolessa tapauksista väkivalta ei pääty eroon, vaan muuttuu vainoamiseksi.
Miksi väkivalta pitäisi ottaa puheeksi työpaikalla?
Niin henkinen kuin fyysinenkin lähisuhdeväkivalta vaikuttaa voimakkaasti ihmisen työkykyyn. Vaikutukset olivat tyypillisesti väsymystä, hajamielisyyttä, huonovointisuutta, fyysisiä vammoja ja suunnittelemattomia poissaoloja.
Väkivallan tekijä ulottaa tekonsa usein myös työpaikalle esimerkiksi jatkuvan soittelun, työkavereiden ja/tai esihenkilön häiriköinnin, väkivallan kokijan mustamaalaamisen tai työn tekemisen estämisen muodossa. Tilanne usein jatkuu tai jopa pahenee eron jälkeen. Monissa tapauksissa lähisuhdeväkivalta vaikuttaa työyhteisöön laajemminkin.
Empaattinen kohtaaminen ja avun piiriin ohjaaminen voi olla avainasemassa väkivaltaa kokeneen auttamisessa. Työyhteisön tuella ja työstä saatavilla tuloilla on väkivaltaa kokeville tärkeä merkitys vaikeassa elämäntilanteessa. Ruotsalaistutkimuksen mukaan työntekijöiden keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että työnantajan tulee ryhtyä toimiin lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi ja väkivaltaa kokeneiden tukemiseksi.
Lue lisää: Harvard Business Review (2021) Intimate Partner Violence Is a Workplace Issue
Millaisia kustannuksia väkivallasta aiheutuu?
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi lähisuhdeväkivallasta aiheutuu merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n arvion mukaan lähisuhdeväkivallasta aiheutuu EU-maille vuositasolla yhteensä 129 miljardin euron kustannukset. 12 prosenttia näistä kustannuksista muodostuu työpoissaoloista sekä vähentyneestä taloudellisesta tuottavuudesta.
Tutkimusten mukaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneet käyttävät terveydenhuollon palveluita 25–100 % enemmän kuin keskivertoväestö. Suomessa hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivaltaa kokenut ihminen käyttää terveys- ja sosiaalipalveluita kaksi kertaa useammin kuin ei-väkivaltaa kokenut.
Tutkimuksessa myös huomattiin, että lisääntyneet kustannukset alkoivat laskea heti lähisuhdeväkivallan puheeksiottamisen jälkeen.
Lähteet:
Miten idea syntyi?
“Vuonna 2018 kävin työssäni Naisten Linjalla läpi suurta kyselytutkimusaineistoa, jossa naiset kertoivat digitaalisen väkivallan kokemuksistaan. Kysely oli tehty aihetta käsittelevää opaskirjaa varten. Pistin vastauksia lukiessani merkille, että yllättävän monet lähisuhdeväkivaltaa kokeneet sivusivat vastauksissaan työpaikkaa tai työyhteisöä. Väkivaltainen kumppani oli saattanut sabotoida työn tekemistä tai vainoava eksä oli lähetellyt väkivallan kokijan pomolle mustamaalaavia viestejä. Joissain tapauksissa väkivaltainen kumppani teki töitä samassa organisaatiossa. Ihmiset kertoivat myös siitä, miten väkivalta vaikutti kykyyn tehdä töitä tai opiskella. Oli selvää, että lähisuhdeväkivalta vaikutti välillisesti koko työyhteisön hyvinvointiin. Monissa väkivaltaa kokeneiden vastauksissa kerrottiin myös työyhteisön tuen merkityksestä väkivaltaisesta suhteesta irrottautumisessa. Työkaverit olivat monelle ainoita sosiaalisia kontakteja ja työpaikka paikka, jossa oli mahdollista turvallisesti etsiä tietoa tarjolla olevasta avusta ja tuesta – työkone ja -puhelin olivat ehkä ainoita laitteita, joita väkivaltainen kumppani ei päässyt valvomaan. Vaikutti siltä, että työyhteisöllä on suurempi potentiaali lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tukemisessa kuin on oikeastaan edes ymmärretty. Näiden havaintojen pohjalta syntyi ajatus yrityksille räätälöidyistä koulutuksista, joiden avulla lisätään työyhteisön tietoa lähisuhdeväkivallasta ja väkivaltaa kokeneen kohtaamisesta sekä väkivaltaa kokeneelle tarjolla olevasta tuesta.”
